Tekniikan ja teollisuuden jälkiä: Kalasatama

Kalasataman, Suvilahden ja Sörnäisten seudut olivat 1800-luvun lopulla koko Vanhankaupunginlahden teollisen kehityksen moottori. Helsingin väkiluku kasvoi 1900-luvun taitteessa nopeasti, kun lähikunnista vyöryi työläisten muuttoaalto Helsinkiin. Yleisin nimike kaupunkiin asettujilla oli työläinen, mutta mukana oli myös merimiehiä, suutareita, renkejä, vanginvartijoita, leskiä, lyhdynsytyttäjiä, lautatarhan työntekijöitä ja kalastajia. Työläisten asuinolot olivat usein karut. Vuonna 1900 kolme neljästä sörnaislaisesta asui yhdessä huoneessa ja keskimäärin yhtä huonetta asui yli neljä henkeä.

Sörnäisten rantatien suunnasta vuonna 1923 otettu kuva kahdesta Suvilahden kaasukellojen luoteispuolella sijainneesta huvilasta. Nykyään talot on purettu ja kiskojen kohdalta laskeudutaan Itäväylältä alas Sörnäisten rantatielle.
Kuva: Finna.fi: Tuntematon/Helsingin kaupunginmuseo

Alueiden nopeaa kehittymistä vauhditti paitsi Vanhankaupunginlahden tarjoama vesireitti, myös rautatie: Suomen ensimmäinen rautatie otettiin käyttöön Helsingin ja Hämeenlinnan välillä 1862. Jo 1864 avattiin jatkolinja Pasilasta Sörnäisiin, jonne oli rakennettu moderni satama. Rautatie mahdollisti suuret tavarakuljetukset satamaan.

Moderniin Suvilahteen rakennettiin 1900-luvun alussa kaupungin ensimmäiset sähkö- ja kaasulaitokset. Suvilahden höyryturbiinilaitosta ja sen viereen rakennettuja kaasukelloja pidettiin tuon ajan suomalaisen insinööritaidon näytteinä ja niissä käytettiin ajan uusinta rakennusmateriaalia, teräsbetonia.

Kaasukello on kaasun varastointiin ja kaasuverkoston paineensäätelyyn tarkoitettu kaasusäiliö, joita on kaasutehtaiden yhteydessä. Kaasu virtaa tuotantolaitoksesta kelloon ja kellosta edelleen kuluttajille. Suvilahden kaasukellot ovat Turun kaasukellon lisäksi ainoat Suomessa säilyneet kaasukellot.

Suvilahden voimalan (ent. Helsingin kaupungin kaasulaitoksen) kaasukellot vuonna 2007.
Kuva: Finna.fi/Nurmi Juho HKM/Helsingin kaupunginmuseo

Sörnäisten satama jäi pois käytöstä marraskuussa 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Nyt maisema on muuttunut jo huimasti!

Marianna

Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikanjälkiä.

Lähteitä ja lisätietoa aiheesta: 

Eero Haapanen. 2013. Sörkan rysäkeisarit – Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia. 

https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia

https://www.suvilahti.fi/tietoa/historiaa