Tekniikan ja teollisuuden jälkiä: Töölönlahti

1800-luvun loppupuoli oli Helsingissä kasvavan teollisuuden aikaa. Tehtaita nousi kaupunkiasutuksen reunoille ja kaupunki täyttyi teollisuustyöläisistä. Eri puolilla kaupunkia työtä tarjosivat muun muassa tiilitehtaat, panimot, tupakkatehdas, posliinitehdas ja monet pienemmät teolliset toimijat nahkaverstaista värjäämöihin.

Nykyisen Oopperatalon tontilla toimi 1822 alkaen Töölön sokeritehdas, joka muutti väljemmille vesille Töölön maaseudulle tiiviiksi rakentuvan Senaatintorin kupeesta. Tehtaan päätuote oli alkuun toppasokeri, mutta myöhemmin laitoksessa valmistettiin myös palasokeria. 

Töölönlahti ja Töölön sokeritehdas Alppilasta nähtynä.
Kuva: Finna.fi: Hoffers Eugen/Helsingin kaupunginmuseo.

Varsinaisten teollisuus­rakennusten ohella nykyisen Oopperan alueella sijaitsi varasto­rakennuksia ja asuin­taloja niin sokeritehtaan työläisille kuin johtoportaallekin. Johtipa tehtaalle 1900-luvun puolella Rautatieasemalta myös oma, kapea junarata. Junaraiteen pohja kulkee yhä nurmettuneena kohoumana  rantaa myöten kulkevan kevyen liikenteen väylän vieressä, hieman oopperan amfi-teatterista etelään. 

Nykyisin ainoa paikan sokerisesta menneisyydestä muistuttava rakennus on Mannerheimintien varrella sijaitseva, Töölön tehtaankin omistaneen Suomen Sokerin puna­tiilinen pää­konttori­rakennus vuodelta 1952. Konttorirakennus on määritelty suojelukohteeksi. 

Sokeritehtaan ohella Töölönlahdella sijaitsi muutakin teollisuutta: muun muassa saippua-, suopa ja kynttilätehdas sekä säilyketehdas. Töölönlahden alueella oli havaittu asutuksen ja teollisuuden päästöjen haitallisia vaikutuksia jo 1880-luvulla ja tilanne vain paheni 1900-luvun alussa. Bakteerit aiheuttivat terveysriskejä ja päästöjen aiheuttama rehevöityminen vaikutti virkistysarvoihin. 1800-1900-luvun vaihteen teollisella toiminnalla on ollut kauaskantoiset vaikutukset: pohjasta löytyy yhä kohonneita öljy- ja metallipitoisuuksia, jotka täytyy huomioida esimerkiksi ruoppauksessa. Vesi on periaatteessa uimakelpoista, mutta lahti on yhä voimakkaasti rehevöitynyt.

Näin soiselta näytti Töölönlahti nykyisen Oopperan kohdalla 1890-luvulla.
Kuva: Finna.fi: Tuntematon/Helsingin kaupunginmuseo.

Viimeistään 1960-luvun puolivälissä teollisuuden aikakausi Helsingin kantakaupungin alueella oli ohi. Monien muiden toimijoiden tapaan myös Töölön sokeritehdas lopetti tuolloin toimintansa. Lähes 150 urbaanin toimintavuoden jälkeen tehdas siirtyi väljemmille vesille Kirkkonummen Kantvikiin. 

Töölön Sokeritehtaan räjäytys 1966.
Kuva: Finna.fi: Lehtikuva, Uusi Suomi/Helsingin kaupunginmuseo.

Marianna


Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikanjälkiä.

—-

Lähteitä ja lisätietoa aiheesta: 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004197762.html

https://yle.fi/uutiset/3-8810627