Gabriel Capobianco

Työelämään tutustumassa Tekniikan museossa

Minun nimeni on Gabriel. Olen 14-vuotias ja käyn Porolahden peruskoulua kuvataideluokalla. Pidän kirjoittamisesta, kuvataiteesta ja kielistä (erityisesti englannista). Päätin tulla tänne TET-harjoitteluun, sillä olen kiinnostunut museoiden näyttelysuunnittelusta ja halusin perehtyä siihen tarkemmin. 

Maanantai

Ensimmäinen työelämääntutustumispäiväni Tekniikan museossa koitti huhtikuun ensimmäisenä päivänä maanantaiaamuna. Päivä alkoi siitä, kun suurin osa elämys- ja oppimistiimistä oli kokoontunut juomaan aamukahvia henkilökunnan keittiöön.

Tunnelma oli rento ja jännitykseni katosi lähes kokonaan hyvässä ilmapiirissä. Sain jopa todistaa gorillaan liittyvää aprillipilaa, joka pisti hymyn huulille (saatatte nähdä saman pehmogorillan tulevassa näyttelyssä).

Tämän jälkeen pääsin seuraamaan Johannan (elämys- ja oppimispäällikkö) ja Riinan (tuottaja) valmisteluja päivän tulevia kokouksia varten ja näin myös muutamat pohjapiirustukset tulevasta näyttelystä. Sitten seurasin itse kahden tunnin pituista kokousta, jonka aikana kävimme läpi muun muassa tietojen esitystapoja, tietokone-editointia (josta en ymmärtänyt mitään) ja ylipäätänsä tarkastelimme museon nykyistä tilannetta eri näkökulmista.

 

Pehmolelugorilla Riesa museon kahvihuoneessa
Pehmogorilla Riesa aamukahvilla.

Sitten koitti lounastauko, jonka jälkeen sain ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia alueen museorakennuksia- ja tiloja, mukaan lukien alueita, joihin tavalliset museokävijät eivät pääse. Tiloja oli valtavasti ja tavaroiden määrä ylitti odotukseni. Näytillä olevat esineet ovat vain valtavan jäävuoren huippu ja menisi vuosia tarkastella jokaista esinettä erikseen. Museolla oli myös kirjasto, jonka seinät peittyvät kirjoilla huoneen kattorajaan asti.

Kiertelyn jälkeen palasimme museolle ja seurasin kuukausikokousta, jossa kävimme läpi näyttelyn aikatauluja ja vielä uudestaan yksityiskohtaisesti uuden näyttelyn suunnitelmakuvia. Lopulta työpäiväni kuitenkin päättyi, enkä päässyt näkemään kokouksen loppua.

Tiistai

Tiistaina minä tutustuin talkoolaisten työhön. He olivat museon vapaaehtoistyöntekijöitä ja pääasiassa maanmittaajia. Paikalla ollessani he skannasivat vanhoja valokuvia ja kuvasivat museoesineitä museon valtavassa kellarissa.

Tämän jälkeen alkoi lounas ja sitten autoin museon viestintäharjoittelijaa kasaamaan laitteistoa museon VR-peliä varten. Aikaa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi ja jouduimme jättämään urakan kesken.

Keskiviikko

Keskiviikkona minä päädyin tekemään toimistotöitä. Autoin Johannaa syyskuussa koittavan, maailman museoneuvosto ICOM:in konferenssin valmisteluissa. Kyseessä on Japanissa tapahtuva kansainvälinen tilaisuus, jossa käsitellään mm. kestävää kehitystä.

Luettelin Johannalle tilaisuudessa puhuvien eri maiden tekniikan ja tiedemuseoiden edustajien sukunimet ja kansalaisuudet kirjoittaen ne myös itsekin muistiin. Sitten järjestin ja nidoin osallistujien laatimat abstraktit yhteen (pelkäsin kamalasti, että tekisin virheitä). Tämän jälkeen lajittelimme esitelmät viiteen eri kategoriaan ja kävimme nimet vielä kertaalleen läpi. Lopuksi Johanna järjesti puheet esitysjärjestykseen ja minä lisäsin ne tapahtuman alustavaan aikatauluun.

Torstai

Tänään on torstai. Olen tehnyt koko aamun lisää toimistotöitä. Tekniikan museon säätiön vuosikokous lähestyi ja sitä varten piti tehdä kutsuja vieraille. Aloitin työt järjestämällä ja nitomalla monisteita, joita olivat muun muassa toimintakertomus ja tilinpäätös. Sitten asettelin paperit tietyssä järjestyksessä kirjekuoriin ja lätkäisin niiden päälle osoitteet ja postimerkit.

Tämän jälkeen kävimme Riinan ja Johannan kanssa läpi valokuvia tulevaa näyttelyä varten.

Pienen lounastauon jälkeen alkoi Teknikan alan museopäivä, johon kokoontui edustajia suomalaisista museoista ja jopa opetushallituksesta. He pitivät puheita, joissa kaikissa keskeisenä aiheena oli kokeilukulttuuri. Vieraita varten oli myös kahvitauko ja minun tehtäväni oli pitää huoli siitä, että juomavesi ei lopu kesken. Ravasin puolen tunnin ajan vesikannut kädessä, kunnes työpäiväni päättyi.

Tet-harjoittelija Gabriel
Gabriel ja paperikoneen pienoismalli.

Perjantai

On perjantai. Tänään koittaa viimeinen TET-päiväni kahdeksannella luokalla. Puoli kahdentoista aikaan pääsin seuraamaan ala-astelaisille (kolmas luokka) suunnattua työpajaa, jossa lapset askartelivat vipurakenteista eläimiä ja kahdelta alkoi tavallinen opastettu museokierros.

Olen päässyt näkemään ja kokeilemaan kaikenlaista uutta tämän viikon aikana. Koulussa pääsee harvoin tekemään toimistotöitä tai seuraamaan kokouksia. Olen myös yllättynyt siitä, että suurin osa henkilökunnasta oli naisia.

Loppujen lopuksi Tekniikan museossa on ollut hauskaa. Suosittelen sitä kaikille TET-paikkaa hakeville. Kokemani perusteella ainoa merkittävä asia, joka oppilaalta vaaditaan on kärsivällisyys.

 

Teksti: Gabriel Capobianco, tet-harjoittelija

Mainokset