Tekniikan ja teollisuuden kummituksia

Suomen kartanoissa ja linnoissa suorastaan vilisee harmaita ja valkoisia rouvia, päättömiä everstejä ja leikkiviä haamulapsia – mutta missä piileskelevät tekniikan ja teollisten miljöiden kummitukset?


Teollisuuden työturvallisuus ja sähkölaitteet eivät olleet viime vuosisadan alussa nykyisellä tasolla: työtapaturmat eivät noissa oloissa olleet mitenkään harvinaisia. Tämän seikan jos jonkin luulisi edesauttaneen kummitusten syntyä!  
Onko teollisen työn miljöö kuitenkin liian arkinen ja tarinat eivät kiiri työyhteisön ulkopuolelle – vai lähtevätkö aaveet lipettiin, kun moottori käynnistyy tai hihnapyörä kirskahtaa?

 

PhotoGrid_1540285379159
Tekniikan museon kummituksen uskotaan liikkuvan erityisesti entistetyssä Pikasuodatinhallissa. 


Tekniikan museon
rakennuksissa välkyttelee valoja ja askeltaa Helsingin vedenpuhdistuslaitoksen ajoilta periytyvä kummitus. Tampereella on sielläkin omat aaveensa: tutuimpia niistäkin lienevät Finlaysonin von Nottbeck tehtaanomistajasuvun Milavida-kartanon portaissa askeltavat sotilaat ja sisällissodasta muistuttamaan jäänyt ikuinen verijälki. Teollisuuden haamuja vaeltaa kuitenkin myös itse tehdasalueella: kummitushavaintoja on ainakin Finlaysonin kutomosalista, kehräämöstä ja huoltotunneleista.


Teollisuusympäristöt, oli kyse sitten sahasta, ruukista tai kaivosyhteisöstä, olivat usein kokonaisia 
pienoisyhteiskuntia kauppoineen, kirkkoineen ja hautausmaineen. Tämä oli omiaan synnyttämään paikallista kummituskertomusperinnettä! Aavetarinoita löytyy esimerkiksi puu- ja metalliteollisuuden parista: kaivoksesta kajahtaa, kun kaivospirut ja tontut mellastavat; telakalla paukahtelee niittivasara ja metsän pimennosta huhuilee rauhaton Raja-Kaija. Ruukin töissä -kirjassa kerrotaan mm. seuraavanlaista tarinaa Haapakosken ruukin hautausmaasta, jolla uskottiin kummittelevan:


“Miehet olivat kerran lyöneet vetoa, kuka uskaltaisi mennä yöllä hautausmaalle lyömään naulan puuristiin. Lyönti käytäisiin päivällä tarkistamassa. Muuan mies lähti, mutta naulasi peloissaan takkinsa helman ristiin kiinni. Oli yrittänyt sitten juoksujalkaa poistua paikalta. Aamulla mies löydettiin kuolleena ristin juurelta. Hän oli säikähtänyt, että “allaallaolija” oli ottanut takinliepeestä kiinni.”


Teollisten miljöiden ohella kummituksiin voi törmätä myös arkisemman tekniikan parissa.


Kaikille lienee tuttu urbaanilegenda liftaritytöstä, joka nousee autoon ja katoaa hautausmaan kohdalla. Autoilevat aaveet eivät selvästikään ole harvinaisuuksia, mutta kummitusten tiedetään käyttävän myös muita liikennevälineitä. Maailman radoilla seikkailee niin kummitusjunia kun haamumetrojakin. Aavelaiva
Lentävä Hollantilainen lienee sekin useimmille tuttu – ja onpa savolaisella pellolla nettikeskustelujen pettämättömällä luotettavuudella havaittu kummitustraktorikin:


“Puhuttii että pitäjässä on joku kummitustalo. Miun kaverin kaverit oli sitten sinne lähteneet ja kun talossa vähän aikaa kiertelivät ni totesivat että ei siellä mitään ole.  No mutta sitten yks näistä kolmesta oli kysyny että ”Mites kummassa tuolla pellolla ajaa joku papparainen traktoria?” Noo nää kaks muuta oli sitte vilkuillu sinne pellolle ja toinen sano että ”Eihän tossa traktorissa ole edes ketää!” ja tää kolmas taas ei nähny koko traktoria ollenkaa. Tuli niille sitten aika äkkilähtö.”


Kodintekniikasta puhuttaessa useimmat kummitukset tuntuvat viehtyneen valokatkaisijoihin: missäpä kummitustalossa eivät valot räpsyisi! Räpsyttelyn ja ovenpaiskomisen ohella aaveet  käyttävät aktiivisesti erityisesti viestintään ja siivoamiseen (!) liittyvää tekniikkaa. Ja luonnollisestikin, kun suomalaisessa kulttuuripiirissä ollaan, haamut lotraten ja kolistellen lämmittävät saunaa ja saunovat (vai lienevätkö paikalla kuitenkin vanhan kansan kodinhaltijat ja saunatontut, jotka tyytymättömyyttään mellastavat..?).


Pienen kaivelun tuloksena kummitustarinoita siis löytyy monelta tekniikan ja teollisuuden alalta: tarinaperinne elää, muuttuu ja kiinnittyy aina uusiin ympäristöihin! Esimerkiksi trendikkäisiin bio- tai kiertotalouteen liittyviä tarinoita en vielä onnistunut löytämään: ehkäpä muutaman vuoden sisään saamme kuulla myös näiden uudempien teollisuudenalojen kummituksista..?


Lisää tekniikan ja teollisuuden kummituksista voi tulla kuulemaan
Tekniikan museon Pyhäinpäivä-tapahtumaan lauantaina 3.11. klo 16-20. Tekniikan ja teollisuuden kummitukset -opastus alkaa klo 17.

 

Marianna

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s