Innovointia ja ajatushautomoita Tekniikan museolla

Robotiikkaa, hyvinvointia, megatrendejä ja tulevaisuuden näkymiä. Näiden teemojen pohjilta Tekniikan museolla saatiin kevään aikana ensimmäisiä alustavia tuloksia kokeilusta, jossa selvitetään voivatko museot toimia innovaatioalustoina. Museot innovaatioalustoina –hankkeen tavoitteena on löytää museoympäristölle uusia käyttömahdollisuuksia, rakentaa yhteistyöverkostoja korkeakoulu-, kasvatus- ja yrittäjyystoimijoiden välillä ja ennen kaikkea kehittää nuorten innovaatio-osaamista sekä työelämätaitoja. Innovointiharjoitteissa opetellaan uusia tapoja ajatella ja havainnoida museoympäristöä inspiraationa hyödyntäen. Tekniikanmuseon lisäksi hanketta toteutetaan myös Turun Aboa Vetus & Ars Novassa ja yhteistyökumpaneinamme toimivat Humak sekä Nuori yrittäjyys.

Museot innovaatioalustoina –hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvissä ajatushautomoissa osallistujat pääsivät aamupäivisin kuulemaan inspiroivia, ajankohtaisia ja ennakkoluulottomaan innovointiin liittyviä puheenvuoroja eri alojen asiantuntijoilta. Perjantaina 02.03. järjestetyn Tekniikan museon ensimmäisen ajatushautomon yläteemoina olivat hyvinvointi, innovaatiot ja megatrendit. Aamupäivän asiantuntijapuheenvuorot pitivät Paavo Lyytikäinen Metsäteollisuus ry:stä otsikolla Uusiutuva metsäteollisuus –puusta ratkaisuja maailman ongelmiin ja Elina Eerola Sitralta aiheenaan hyvinvointi, kulttuuri ja megatrendit.  Edellä mainittujen puheenvuorojen välissä Tekniikan museon museo lehtori Marianna Karttunen kertoi lyhyesti innovaatioista Tekniikan museon kokoelmissa ja kuinka esine voi toimia ideoinnin apuna. Puheenvuorojen jälkipuolella oli varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle, jota heräsi runsaasti opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat myös esittivät omia kriittisiä näkemyksiään sekä uusia ajatuksia teemoihin liittyen.


Tekniikan maa-näyttelyssä järjestettiin kehollista havainnointia ja luovuutta hyödyntävä tanssityöpaja.

Iltapäivän ohjattu työpajaohjelma aloitettiin innovatiivisella näkökulmalla museoympäristöön: näyttelyssä kulkevalla tanssityöpajalla. Tanssitaiteilija Anni Puuperä veti opiskelijoista ja muutamasta hanketyöntekijästä koostuvalle ryhmälle kehollisen opastuksen Tekniikan maa- näyttelyssä. Osallistujat pääsivät tarkastelemaan näyttelyn esineitä ja teemoja omaa luovuutta ja kehontuntemuksia ja liikkeitä hyväksi käyttäen. Harjoite toimi eräänlaisena virkistävänä, rentouttavana, mutta toisaalta ajatustapoja positiivisesti vinksauttavana lämmittelyharjoituksena loppupäivän ohjelmaa varten.
Loppuiltapäivän ohjelman suunnittelivat ja toteuttivat Humakin opiskelijat. He luotsasivat taidelähtöisiä työpajoja aloittaen pienistä ryhmäinnovaatioharjoitteista; meemien teosta, ilmiökeskustelusta sekä muistipelin pelaamisesta. Varsinainen innovaatiotyöpaja jätettiin viimeiseksi. Sen tavoitteena oli suunnitella unelmien tai kauhujen museo ja tehdä siihen liittyvä visuaalinen teos. Teosten valmistuttua innovaatioprosessia ja valmistuneita ideoita purettiin ja esiteltiin porukassa, myös museon henkilökunta osallistui keskusteluun. Harjoitteissa opittiin innovointia ja ideoiden esittämistä visuaalisesti luovilla tavoilla. Unelmien ja kauhujen museo -workshopissa opiskelijat vahvistivat myös yhteiskunnallista vaikuttajuuttaan suunnitellessaan julkiseksi tilaksi tarkoitettua yhteisöllistä tilaa.

 

Viimeisen perjantaina 13.04. pidetyn ajatushautomomme yläteemoina olivat robotiikka, hyvinvointi ja tulevaisuus. Aamupäivän asiantuntijapuheenvuorot pitivät Nicholas Andersson Aero Islandista otsikolla Robotiikka, hyvinvointi ja tulevaisuudennäkymät ja Tuomo Oikarainen Kuura Healthista aiheenaan ajattelu toimialojen perinteisten rajojen yli ja tekoäly terveyden huollossa. Puheenvuorot herättivät jälleen yleisössä runsaasti kysymyksiä, keskustelua ja tulevaisuudenkuvia.

Iltapäivä aloitettiin ajatustyön lämmittelytehtävällä näyttelytiloissa escaperoom -henkisen työpajan merkeissä. Työpajaohjelman olivat tälläkin kertaa suunnitelleet Humakin opiskelijat. Osallistujat jaettiin ryhmiin ja jaettiin eri vuosikymmenistä koostuviin huoneisiin, joissa heidän piti ratkaista arvoituksia löytääkseen seuraavat vihjeet ja pohdintatehtävät. Ratkaisut ja pohdintatehtävät vaativat näyttely-ympäristön havainnointia ja yhteistyötä ryhmäläisten kesken. Tästä harjoitteesta innostuttiin museollakin kovasti ja escaperoom- idean jalostaminen pidemmälle museon tiloihin otettiin harkintaan! Seuraavaksi jaetut ryhmät paneutuivat edellisestä työpajasta saatuihin teemapohdintoihin, joita heidän tuli työstää erilaisin innovaatioworkshop-menetelmin. Ryhmät saivat halutessa ja ehtiessään käyttää useampaa tekniikkaa ja jalostivat ajan kanssa ajatuksistaan uusia innovaatioita. Iltapäivän lopussa tuli ryhmien valita yksi jalostuneista ideoista, hioa se loppuun ja tehdä siitä visuaalinen malli muille esiteltäväksi. Näissä harjoitteissa osallistujat oppivat joukkoälyn käyttöä, ryhmätyötaitoja, uusia innovaatiotekniikoita ja saivat kokemusta ideoiden jalostamisesta ennakkoluulottomasti.

Opiskelijat innovoivat yhdessä muun muassa uusia estettömiä tapoja kokea museoita. Yksi innovaatioista oli virtuaali kypärä- ja lasit joiden avulla voi ”kulkea” eri museoissa ja etsiä tietopankista lisää tietoa haluamistaan kohteista.

Päivien ohjelmiin osallistuminen koettiin hyvin inspiroiviksi, käytännössä opettaviksi ja hauskoiksi niin opiskelijoiden kuin muiden aihepiireistä kiinnostuneiden keskuudessa. Monet kertoivat oppineensa uusia tapoja ajatella ja havainnoida ympäristöään. Opiskelijat saivat kertomansa mukaan lisää itseluottamusta myös omien ideoidensa työstöön. Lisäksi työpajojen suunnittelijat ja vetäjät oppivat itse käytännön kulttuuri tuotannon innovointia ja työelämätaitoja.

Museoympäristönä sai paljon kiitosta inspiraation lähteenä. Näyttelyt toimivat eräänlaisena peilinä, esitellen esimerkiksi minkälaisia innovaatiota historiassa on ollut aikojen saatossa ja mistä olosuhteista ja inspiraatioista ne ovat saaneet alkunsa. Myös museopalveluiden innovoinnista innostuttiin kovasti. Mitä kaikkea nuoret voisivatkaan innovoida museokentälle, jotta esimerkiksi saisimme nuorista aikuisista vahvempaa kohderyhmää?
Alustavien Turussa ja Helsingissä tehtyjen ajatushautomokokeiluiden perusteella museot taipuvat uudenlaisiksi ympäristöiksi innovaatiotoiminnalle.

Syksyllä hanke etenee toiseen vaiheeseensa, kun varsinaiset lukukauden kestävät innovaatioleirit Tekniikan museolla ja Turun Aboa Vetus & Ars Novassa käynnistyvät. Leiritoiminnan aikana nuoret ideoivat innovaation ja jalostavat sen museon asiantuntijoiden ja yrittäjävalmentajien valmentamana valmiiksi tuotteeksi. Lopulta uusista innovaatioista kehitysprosesseineen järjestetään museolla näyttely, joka tuo nuorten osaamista esiin. Odotamme innolla millaisiin rajoja rikkoviin ja uudenlaista ajattelua hyödyntäviin innovaatioihin nuoret ponnistavat museoltamme!

Vanessa Kairulahti

Hankesuunnittelija

Museot innovaatioalustoina

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s