Liikkuvuus 2: Mikä teki vaikutuksen

Ensimmäisessa blogikirjoituksessa käsittelin pääasiassa Liverpool National Museumsia ja heidän House of Memories –dementiaohjelmaa. Tähän jälkimmäiseen ajattelin kirjata mitä muuta opittavaa tai muuten vaan hienoa kaksiviikkoiseen mahtui.

People’s History Museum Manchesterissä

People’s History Museum (PHM) on Manchesterissä sijaitseva demokratian kansallinen museo (National museum of democracy), jonka slogan on ”Ideas worth fighting for”. Museossa oli juuri viety läpi organisaatiouudistus ja näyttely- ja kokoelma- ja arkistotoimintoja pyrittiin yhdistämään yhteiseen teemaan. Vuonna 2017 se on ollut LGBT+ oikeudet, 2018 naisten äänioikeus ja demokratian edustuksellisuus ja vuonna 2019 Peterloon verilöyly. Museon toimintafilosofia on myös hyvin osallistava. Esimerkiksi tämän vuoden erikoisnäyttelyn sisällön ovat kuratoineet paikalliset LGBT+ -aktivistit, museon henkilökunta oli mukana lähinnä tukemassa prosessia ja näyttelynteon asiantuntijana. Kokemukset olivat hyviä ja näyttely otettu hyvin vastaan. Mikään museon henkilöresursseja säästävä keino tehdä näyttelyitä se ei kyllä ollut, sillä siinä missä ennen museon työaika meni itse sisältöjen arkistotyöhön, ideoiden ja sisältöjen tuottamiseen, nyt se sama resurssi kului työn ohjaamiseen. Mutta kiinnostava tapa tehdä näyttelyitä eikä osallistamisessa todellakaan ollut mitään päälle leimattua.  Ja vaikka toimintaa ei ole ajateltu elinikäisen oppimisen tai aikuisoppimisen näkökulmasta, sitähän se aika vahvasti oli.

Pääsin myös osallistumaan vuoden 2019 Peterloo Massacre –teemavuoden sidosryhmien verkostoitumis- ja ideoimiskokouksiin. Peterloo Massacre on vuonna 1819 Manchesterin St Peterin aukiolla tapahtunut väkivaltaiseksi muuttunut mielenosoitus. Kymmenet tuhannet mielenosoittajat vaativat uudistusta parlamentin edustuksellisuuteen, pohjoisia alueita ja sen yli miljoonaa asukasta parlamentissa edusti vain muutama  edustaja. Muun muassa jalkaväen rykmentti ja tykistöä tuli paikalle lopettamaan mielenilmausta ja sekavan ja kaoottisen päivän aikana noin 18 henkeä kuoli ja useita satoja loukkaantui. Peterloon tapahtumat herättävät vielä tänäkin päivänä suurta kiinnostusta, sillä kahdessa eri sidosryhmätilaisuudessa oli paikalla useita kymmeniä tahoja, jotka ovat aikovat muistella tapahtumaa ja sen merkitystä nyky-demokratialle erilaisin tapahtumin, näyttelyin, näytelmin yms. PHM on toinen teemavuoden epävirallisista koordinaattoreista, yhdistäen toimijoita ja hankkeita.

Manchester Museum of Science and Industry

Manchesterin tiede- ja teknologiamuseoon tutustuin vapaa-ajallani. Muissa museoissa minulla oli aina museon henkilökuntaa seurana tai sitten seurasin erilaisia palveluita. Täällä kävin ihan omin neuvoin ja sain siellä kyllä aikaa kulumaan.

Manchesterillä on komea teollinen historia ja tekstiiliteollisuus oli maailmankuulua. Liverpool oli satama, jonne puuvilla maailmalta (suurin osa Yhdysvaltojen eteläisistä osavaltioista) saapui ja se kuljetettiin Manchesteriin käsittelyyn. Miksei sitten Liverpoolissa? Manchesterissä oli juuri sopiva ilmasti, ei liian kostea eikä liian kuiva, puuvilla kehräämiseen langaksi ja kankaaksi kutomiseen. Manchesterin alueella oli myös hyvät liikenneyhteydet, kaupunkeja ja halpaa työvoimaa. Nämä asiat tuli opituksi hurjan kiinnostavalla tavalla tekstiiligalleriassa, johon on museoitu toimivat laitteet puuvillan käsittelystä, kehräämiseen ja kankaan kutomiseen, ja jossa on useita kertoja päivässä vajaan puoli tuntia kestävä työnäytös. Kyllä siinä havainnollistui lapsityövoiman orpolasten kätevyys edullisena työvoimana!

Muutenkin tämä museo tuntui erikoistuvan erilaisiin toimiviin koneisiin ja laitteisiin. Höyrykonehallissa oli valtavan paljon toimivia höyrykoneita ja myös siellä lukuisia näytöksiä eri koneiden luona, missä sai lisäoppia. Aivan pienille lapsillekin oli omat höyrykonedemonsa. Tämä kaikki vaatii panostusta henkilökuntaan, joka laitteita esittelee, mutta vielä enemmän myös toimivien laitteiden jatkuvaan ylläpitoon ja huoltamiseen. Kun näyttelyitä muuten museossa katseli, tulikin tunne, että sinne ne taloudelliset panostukset onkin satsattu, muualla oli jo pikkuisen kulahtaneita näyttelyitä ja toimimattomia toiminnallisia kohteita. Mutta vahvuudet olivat vahvoja eikä museon todellakaan tarvitse mitään hävetä. Eikä ne näyttelyt siis huonoja olleet, huomasi vain, että ovat kovalla kulutuksella eikä niitä huolleta ja uusita yhtä tiuhaan tahtiin kuin noita toimivia koneita.

Birmingham Science Museum Thinktank

Birminhamin Thinktank on mielestäni aika passeli sekoitus toiminnallista tiedekeskusta ja ainutlaatuisten kokoelmien museota. Birmingham oli teollisuuden ja innovaatioiden keskus 1700-luvun lopulta alkaen. James Watt ja Matthew Boulton kehittävät höyrykonetta Birminghamissä ja maailman vanhin toimiva höyrykone vuodelta 1779 löytyy sekin näyttelystä (Smethwick Engine). Smethiwick-höyrykoneella saatiin kanaalien sulut toimimaan sujuvasti, mutta näyttelyissä näkyy muutenkin Birminghamin asema liikenteen solmukohtana.

Kuitenkin suurin osa museon kävijöistä lienee kiinnostuneempi ylempien kerrosten näyttelyistä, joissa on hyvin paljon toiminnallisuutta. Hiljaisimpinakin viikkoina Thinktankissä vierailee useita ryhmiä, jotka usein viettävät siellä koko päivän erilaisiin ohjelmiin osallistuen ja näyttelyitä omatoimisesti tutkien. Oma suosikkini näyttelyistä oli We made it, joka kertoo Birminghamin alueen teollisuudesta. Näyttely oli kaunis, siellä oli mukavasti sisällöllisesti mielekästä toiminnallisuutta ja muutamia toimivia koneita (tosin vitriinissä, napista käynnistettäviä) sekä hienoja esinevitriinejä hieman poikkeavalla tavalla teemoihin jaettuna.

Ilmaisuus

Liverpool National Museumsin kaikki museot olivat ilmaisia, niin kuin oli Manchesterin People’s History Museum ja Manchester Museum of Science and Industry. Lahjoituksia varten kuitenkin kaikkien museoiden auloissa hyvin näkyvälllä paikalla on lahjoituslaatikot ja nettisivuillakin nämä asiat ovat näkyvästi esillä. Sen lisäksi museokauppojen ja museokahviloiden sekä erilaisten tilaisuuksien järjestäminen on aivan museon toimintojen ytimessä. Kahvilat olivat isoja ja museoissa paraatipaikoilla ja niissä kävi myös muut kuin museoiden asiakkaat. Varainhankintaan, talouden hoitoon ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyvää henkilökuntaa oli paljon enemmän kuin Suomen museoissa.  Esimerkiksi PHM:ssä (joka on henkilökunnan määrältään melko samankokoinen Tekniikan museon kanssa) tapahtumatuotannossa oli kaksi ihmistä ja yksi hoiti taloushallintoa (eikä se ollut museonjohtaja), tämä siis yhtä paljon kuin esim. museon näyttelyistä vastaava porukka.

Kiitokset

Olen hyvin iloinen, että meidän museon hakemus Liikkuvuus-hankkeeseen hyväksyttiin, sillä ilman sitä näin syvällinen muiden museoiden toimintaan tutustuminen olisi aika lailla vaikeaa (en halua sanoa mahdotonta kuitenkaan). Kiitos siis Opetushallitus (ja Cimo), EU Erasmus+ sekä kaikki ihanat museot mahtavine työntekijöineen, jotka ottivat vastaan uteliaan vieraan Suomesta.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s