Anonyymisti ja läpällä – Trollaaminen museon digitaalisissa palveluissa

Mobiilipalvelut sekä sosiaalinen media ovat tulleet museoihin jäädäkseen myös palvelualustoina. Uudet alustat mahdollistavat uudenlaisen vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa – lieveilmiöineen. Mediatarinat jakoon -hankkeessa olemme testanneet yläkouluryhmien kanssa työpajaa, jossa itse tehtyjä videosisältöjä jaetaan ryhmän kesken DropBoxissa tai WhatAppissa. Oli siis vain ajan kysymys, koska kohtaamme sen nuoren, joka jakaa asiatonta ja asiaan kuulumatonta sisältöä läpällä provosointitarkoituksessa.

Troll_mode_'on'_pink
Kuva: Simplicius

Tahallista provosoimista ja ärsyttämistä kutsutaan tuttavallisesti trollaamiseksi. Trollin tarkoituksena on nimen omaan ärsyttää ja saada aikaan reaktio palstan tai ryhmän muissa ihmisissä. Trollaamista pitkään harrastaneet ihmiset yleensä varovat vetämästä tilannetta liian pitkälle, jotta illuusio todellisesta mielipiteestä ja tilanteen realiteetista ei järkkyisi liiaksi. Kun provokaatiotilanne on päällä, haasteita on kaksi:

  1. Miten tunnistat trollin – etenkin jos kyse on nuorten ryhmästä, jossa rajojen hakeminen kuuluu kehitysvaiheeseen?
  2. Miten pidät pään kylmänä? Trollit usein tietävät, mistä narusta vetää ja kuinka lujaa. Tilanteessa saattaa tehdä haastavan myös selkeä tahallisuus – ei välttämättä niinkään trollauksen asiasisältö. Nuori tietää varsin hyvin, mitä tekee ja tavoite on selkeä.

Pakkaa saattaa entisestään sekoittaa provosointitarkoituksessa jaetun materiaalin luonne. Tässä tapauksessa kyseessä oli K18-luokiteltu pornografinen kuvatallenne, jonka netti on tuonut nuorten saataville ja jopa alakoululaisten arkeen. Keskimäärin 30% 15-vuotiaista nuorista on seksuaalisesti aktiivisia ja yläkouluikäisistä pojista lähes kaikki ovat katsoneet pornoa.

Miten siis toimia tilanteessa:

  1. Pidä pää kylmänä! Älä provosoidu!
  2. Aseta rajat.
  3. Perustele, miksi asiattoman sisällön jakaminen ei kannata
  4. Ota ruutukaappaus sisällöstä ja pyydä poistamaan asiaton sisältö. Mikäli nuori on haluton, poista se admin-tunnuksilla. Ruutukaappaus kannattaa ottaa esimerkiksi tilanteissa, joissa on syytä epäillä kiusaamista.
  5. Pyri dialogiin – keskustelun kautta!.
  6. Kertaus on opintojen äiti – Asiaan voi olla hyvä palata myöhemminkin.

Perusteluista:

Hyvin todennäköisesti nämä K18-sisällöt ovat netistä ladattuja eikä alkuperäinen lähde, tekijänoikeudet tai kuvauslupaan liittyvät seikat ole selvillä. Tämän tyyppisen materiaalin levittäminen on kuitenkin nuorista usein ok. Kun materiaali mielletään anonyymiksi, niin sen jakamisesta ei koeta haitalliseksi. Koska videossa esiintyviä henkilöitä ei tunneta, ja materiaali on peräisin netistä, sisältö on helppo mieltää kulutustuotteeksi, joka on tarkoitettu ilmaiseen jakoon.

Teko voi täyttää useammankin rikoksen tunnusmerkit. Ensimmäisinä mieleen tulevat yksityisyyttä loukkaavan tiedon levittäminen sekä kunnianloukkaus, mikäli materiaalia levitetään lupaa kysymättä. Sisällöt leviät esimerkiksi WhatsAppissa sangen nopeasti ryhmästä toiseen ja kriittinen medialukutaito usein unohtuu esim. kaverin jakaman materiaalin kohdalla. Joissakin tapauksissa saattaa täyttyä myös salakatselun kriteerit. Elävänä esimerkkinä tulee mieleen Axl Smithin tuomio, jossa syytetyn katsottiin syyllistyneen salakatseluun ja yksityisyyden loukkauksia pidettiin vakavina muun muassa sen takia, että videoita jaettiin WhatsAppissa. Sisältöjen jakamiseen saattaa liittyä myös tekijänoikeusrikkomus, mikä saattaa johtaa korvausvaatimuksiin. Vahingonkorvausvastuu ei tunne ikärajaa.

Ikäraja on haastava myös sisällön kannalta. Nuoret tuottavat ja jakavat myös itse K18-mediasisältöjä. Riitaantuneissa pari- tai kaverisuhteissa näitä sisältöjä voidaan sitten jakaa kosto- tai kiusaamistarkoituksessa. Mahdollisesti myös läpällä. Tahtomattaan saattaa joutua tilanteeseen, jossa ruutuun lävähtää sukupuolisiveellisyyttä loukkaava nuorta esittävä kuva tai videotallenne. Suomen lain mukaan tässä yhteydessä lapsena pidetään kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi (20.5.2011/540). Kyseisen materiaalin luvattomasta hallussapidosta ja levittämisestä voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen.

Viimeisenä nuorta kannattaa muistuttaa tietoturvasta. Netistä löytyy kaikkea kivaa ja jännää, mitä voi omalle medialaitteelleen tallentaa ja sieltä jakaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että virukset leviävät sangen tehokkaasti netissä juurikin pornografisen materiaalin avulla. Ja mitä enemmän näitä sisältöjä jaetaan sitä enemmän virukset leviävät. Viruksesta riippuen, vahingot saattavat olla hyvinkin mittavat.

Suosittelen siis kriittistä medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä sosiaalisessa mediassa myös kavereiden kesken. Anonyymisti ja läpällä kuulostaa vaan liian hyvältä ollakseen totta. Se on illuusio, johon on helppo uskoa.

~Outi

____________________________________________________________________________________________

Mediatarinat jakoon on Tekniikan museon kehittämishanke. Hanketta rahoitaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja asiantuntijaryhmässä ovat mukana Kehittämiskeskus Opinkirjo, Mediakasvastusseura ry ja Suomen museoliitto.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s