Muovia maidosta – mitä ihmettä?

Erilaiset muovilaadut ja niiden kierrättäminen ovat viime aikoina olleet pinnalla uuden jätelakiasetuksen myötä. Tämän vuoden alusta voimaan tulleen säädöksen mukaan muovipakkauksia käyttävillä tuottajilla on velvollisuus huolehtia kuluttajien muovipakkausten keräämisestä ja kierrättämisestä.

Kierrätyksen tehostamisen ohella ympäristönäkökulmat ja uusiutumattomien öljyvarojen väheneminen ohjaavat alan teollisuutta miettimään myös vaihtoehtoisia tuotantomateriaaleja öljypohjaisille muoveille. Toistaiseksi biopohjaisista materiaaleista valmistettujen tai biohajoavien muovien määrä on vasta 0,5 prosentin luokkaa kaikesta muovista, mutta erilaisia tuotantotapoja ja raaka-aineita on kehitteillä monella taholla.

2014-10-17 14.49.22
Kuvasta voi koettaa tunnistaa joitakin biomuovien materiaaleja.

Museotyössä saa usein huomata, kuinka kehitys toistaa itseään: historiallisesta näkökulmasta biomuovi ei suinkaan ole uusi keksintö. Jos nykyisin bioraaka-aineista etsitään korvaajaa uusiutumattomalle öljylle, sata vuotta sitten haettiin vaihtoehtoa kalliille ja vaikeasti saatavalle norsunluulle ja muille pieniin koriste- ja käyttöesineisiin käytetyille sarveisaineille.

Viime vuosisadan alussa maatalouden prosesseista jäi yli runsaat määrät kuorittua maitoa. Varhainen muoviteollisuus syntyikin saatavissa olevan raaka-aineen ympärille: maidosta saatiin melko yksinkertaisin menetelmin saostettua kaseiinimuovia eli galaliittia.

Suomen ensimmäinen muovitehdas, Sarvis oy, perustettiin 1921. Sen tuotteita olivat mm. korut, koriste-esineet, valaisimet, soljet – ja erityisesti napit, joita tarvittiin pitkät rivit miesten pukuihin. Sarviksen tehtaalla valmistettiin ”Maidosta norsunluuta”: kuoritun maidon kuiva-aineesta formaliinikäsittelyn avulla valmistettu kaseiinimuovi muistutti ulkoisesti sarveisainetta. Myös yhtiö nimettiin valmistamiensa ”sarv(e)islevyjen” mukaan Sarvikseksi.

Sarviksen vaiheista voi lukea tarkemmin vaikkapa tästä Tekniikan Waiheiden artikkelista.

Helmikuussa Tekniikan museo paneutuu varhaisten biomuovien maailmaan järjestämällä Muovia maidosta -työpajoja ystävänpäivänä 14.2. sekä Helsingin koulujen hiihtolomaviikolla 23.-28.2. päivittäin klo 14. Työpajoissa perehdytään kierrätysteemaan, tutustutaan biomuoveihin ja niiden raaka-aineisiin, sekä saostetaan itse maidosta kaseiinimuovia. Työpajan kesto on noin tunnin, työpajamaksu 5€/osallistuja ja suositusikä 8-12 v.

kaseiini_työpaja
Piparimuotin avulla muotoiltu kaseiinitähti.

Ja mikä parasta; nämä muoviaskartelut eivät ole ikuisia. Jahka muovaillusta kaseiiniköntistä aika jättää, sen voi huoletta loppusijoittaa biojätteeseen.

Tervetuloa!

Marianna

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s