Työpajatoiminnasta

Pitkäjännitteistä työtä vaativassa museomaailmassa ei toistaiseksi elellä kvartaalitaloudessa, joten monet ensi vuotta ja erityisesti ensi vuoden palvelutoimintaa koskevat suunnitelmat ovat näin loppuvuodesta jo varsin pitkällä. Muun muassa ensi kesän työpajasisällöt on pääpiirteissään suunniteltu, materiaalit tilattu – ja jopa kerrassaan uusia pedagogisia leluja hankittu…

Päivittäistä työpajatoimintaa on Tekniikan museossa organisoitu tähän mennessä kahdella kesäkaudella: tämän vuoden lopussa päättyvän Pienten paja -kehityshankkeen myötä työpajatyyppinen toiminta onkin vakiinnutettu olennaiseksi osaksi museon palvelukarttaa.

Työpajatoiminnan periaatteita..?

Työpajatoiminnan suunnittelussa museon palvelutiimi pyrkii näyttely-, esine- ja ilmiölähtöisyyteen. Palvelun punainen lanka löytyy usein näyttelykohteista: pontimena jollekin työpajasisällölle voi olla vaikkapa asiakkaan esittämä ”miten tuo oikein toimii?” -kysymys. Museon vahvuushan ovat nimenomaan aidot esineet, joita ei voi muualla nähdä. Eräs tärkeä tavoite uusia työpajoja, opastuksia tai oppimispolkuja suunniteltaessa onkin viestiä, että “koska tällaista palvelua ei voi toteuttaa missään muualla, se on tultava kokemaan museoon”.

raamisaha_1
Kampikonetyöpaja lähti tästä: ”miten tuo toimii?”
sahamalli
Yksinkertaisetettu malli raamisahan toiminnasta.
kummituskampikone
Työpajassa samalla periaatteella syntynyt kummitus-kampikone.

Työpajatoiminnan -kuten museopalveluiden yleensäkin- tehtävänä on saada ihmiset pohtimaan asioita itse, tuottaa oivalluksia, elämyksiä ja tietoa. Yhä enenevässä määrin tähän (onneksi) pyritään tutkimisen, toimimisen ja itse tekemisen kautta.

Miksi museopalveluita ylipäätään tarjotaan..?

Museon tarjoamien palveluiden kautta koetetaan avata yleisölle näkökulmia, jotka eivät välttämättä aina avaudu yksin näyttelyä katselemalla: nostaa esiin esineiden tarinoita ja ilmiöitä, joista ne kertovat; vihjata siitä, kuinka tekniikka ja sen merkitys ympäristössämme muuttuu, tai kertoa, millaisia kerrostumia keksintöjen syntyyn liittyy. Historiallisten jatkumoiden ja asiayhteyksien tarkastelu avaa näkökulmia myös nykypäivän tapahtumiin, auttaa havainnoimaan ja antaa eväitä jopa tulevaisuuden teknologisen kehityksen ymmärtämiseen.

Ensi kesänä… 

Aiempina kesinä työpajoissa on sidottu vihkoja, rakennettu kampikoneita; tehty vesitutkimuksia; piirretty tussiroboteilla ja tutustuttu sähköön ilmiönä; tutkittu erilaisia materiaaleja lisätyn todellisuuden keinoin, sekä keitetty maidosta kaseiinimuovia. Kesäkauden ohella työpajatoimintaa on järjestetty myös lomaviikkojen ja tapahtumapäivien yhteydessä: milloin pelipuuhapajaa, milloin vipueläinpajaa, milloin jouluvalopajaa. Samaan malliin on tarkoitus jatkaa tulevana vuonnakin.

Kesäkuussa aiomme tehdä kokonaan uuden aluevaltauksen sekä kohderyhmien että sisällön osalta: posti toi viime viikolla setin Beebot-robotteja, joiden avulla voidaan opettaa ohjelmoinnin perusteita ja loogista ajttelua noin 5-8 -vuotiaille. Ajatuksena olisi tutustua kokoelmista löytyvään museorobotiikkaan ja pohtia aivan perustasolla ohjelmoinnin merkitystä.

20150512_101312
Viimekesän ”tussirobotit” kulkivat omia polkujaan..
IMG_20151014_110643
.. mutta söpö Beebot menee sinne, minne se ohjelmoidaan menemään.

Heinäkuussa tarkoituksena olisi jatkaa Voimalamuseon generaattorin äärellä viime kesänä aloitettua sähköteemaa; tutustua sähköön ilmiönä sekä luoda katsaus moottoreihin, virtapiireihin, sekä epäkeskon merkitykseen. Lopputuloksena tästä johdannosta pitäisi syntyä sähköpörriäisiä… 

IMG_20151021_155434
Pörriäiset kaverikuvassa.

Elokuussa puolestaan perehdytään Vanhankaupunginkosken virkistyskäytön (eli kalastuksen) historiaan, mietitään, millainen innovaatioprosessi uistimeen kätkeytyy -ja suunnitellaan lopuksi työpajassa omat lusikkauistimet.

SAM_0196
Tekeillä lusikkauistin.

Jo ennen kesän työpajakautta pajoja ja tapahtumia on kyllä tarjolla – niistä lisää jahka tulevat ajankohtaisiksi!

Marianna

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s