Jalankulkijan heijastin – Pieni, suuri, suomalainen innovaatio

Loistavaa valtakunnallista heijastinpäivää!

Illat alkavat pimetä, ja juuri nyt on oikea hetki ripustaa heijastin takinliepeeseen killumaan. Kuten usein kuulee sanottavan, heijastin on halpa henkivakuutus – ja (uskokaa tai älkää) myös tieliikennelain määräämä sellainen:

”42 §
Heijastimen käyttö
Jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.”

Jostakin syystä tätä helposti toteutettavaa lainkirjainta noudattaa vain puolet suomalaisista. Ehtinevätkö edellistalven heijastimet aina kesän aikana kadota jemma-nimiseen paikkaan, vai liikkuuko 50% kansasta vain valoisan aikaan..?

Tekniikan museota heijastin kiinnostaa tietysti sen syntyprosessin ja tarinan kannalta, ja heijastimia esiintyy usein museon palveluissa ja tapahtumissa.

IMG_20151001_111311
Museon kummituksella on taipumus ripustella heijastimia kokoelmakellarin pimeyteen – helpottanevatko vanhaa aaveraasua suunnistamisessa..?
IMG_20151001_111028
Opetuskokoelman paristakymmenestä heijastimesta löytyi kuvattavaksi tasan kolme. Kummitus on ollut todella ahkerana.
Tekniikkaa
Myös Tekniikan tarinamatolla käsitellään eskareiden kanssa heijastinta. Millä tavoin heijastin on tekniikkaa..?

Heijastimen hakaneulan (yhdysvaltalainen keksintö vuodelta 1846 – tekniikkaa sekin!) kanssa näperrellessään voi siis pohdiskella vaikkapa sitä faktaa, että jalankulkijan heijastin on supisuomalainen innovaatio.

Jalankulkijan heijastimen kehitti pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti, joka 50-luvulta alkaen valmisti talousmuovista kolmion mallisia ajoneuvoheijastimia hevoskärryihin. 60-luvun alussa Lehti keksi liimata yhteen kaksi ajoneuvoheijastimen puolikasta ja kiinnittää puolikkaiden väliin ripustuskoukun – ja eipä siinä sitten muuta tarvittu.

Kuten tiedämme, myöhemmin heijastimen designia on kovasti kehitelty edelleen: kaikille tutun lumihiutale-heijastimen mallin kehitti Arvin poika Taisto, ja nykyisin mitä erilaisimmat ja korumaisemmat design-heijastimet tuntuvat löytyvän paitsi jokaisen marketin kassalta, myös lähestulkoon kaikkien itseään kunnioittavien nuorten (ja vähän vanhempienkin) suunnittelijoiden mallistoista. Valikoimaa siis on, luulisi jokaiselle löytyvän sopivan!

IMG_20151001_112042
Kirjoittajan henkilökohtainen heijastin.

Kaiken lisäksi jalankulkijan heijastin on täysin pohjoismainen juttu – ei tarvitse mennä kuin Keski-Eurooppaan, kun jo kuulee kummastelua ja hihittelyäkin hihassa riippuvista, loistavista muovinkappaleista. Mitkä valloittamattomat markkinat heijastindesignille! 😉

Marianna

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s